Sisällysluettelo

1. Johdanto                                                                                                                       

2. Yleistietoja                                                                                                                                                                                                                                 
   
3.   Luonnonolot                                                                                                                

3.1.  Pinnanmuodot                                                                                                       

3.2.  Vesistöt                                                                                                                                                                                                                                     

3.3.  Ilmasto                                                                                                                   

3.4.  Kasvillisuus                                                                                                           

      4.  Historia                                                                                                                          

5. Väestö ja asutus                                                                                                           

            5.1.  Kansallisuudet                                                                                                     

            5.2.  Kielet                                                                                                                                                                                                                                     

            5.3.  Uskonnot                                                                                                              

            5.4.  Ikärakenne                                                                                                                                                                                                                     

6. Elinkeinot                                                                                                                                                                                                                              

6.1.    Teollisuus

6.2.    Maatalous

6.3.    Palvelualat

7. Luonnonvarat                                                                                                                            

8. Liikenne

8.1.  Tiet

            8.2.  Raideliikenne

8.3. Vesiliikenne

8.4. Tietoliikenne

      9.  Kulttuuri

           9.1.  Kuvataide

           9.2.  Muu kulttuuri

    10.  Urheilu

           10.1. Jalkapallo

           10.2. Luistelu

    11.  Ajankohtaista ja tapahtumia

           11.1. Ajankohtaista

           11.2.  Tapahtumia                    

   12.  Loppusanat

   13.  Lähdeluettelo

          13.1. Kirjalliset lähteet

          13.2. Sähköiset lähteet

1. Johdanto

Yleensä virheellisesti Alankomaita kutsutaan Hollanniksi, mutta Alankomaat ja Hollanti ovat eri alueita. Hollanti tarkoittaa Alankomaiden kahta suurinta provinssia Pohjois- ja Etelä-Hollantia. Kuitenkin, jos on menossa pelkästään Amsterdamiin, voi sanoa menevänsä Hollantiin, sillä Amsterdam kuuluu Pohjois-Hollantiin. 

Jotkut luulevat tietävänsä kaiken Hollannista eli Alankomaista, mutta maa ei olekaan täysin sellainen kuin mitä luullaan. Itse kiinnostuin maasta juuri kiinnostavan pinnanmuodon vuoksi. Alankomaat on jalkapallossa myös suosikkivaltio, joka vaikutti tietenkin valintaan. Erikoisinta on ollut miten alankomaalaiset ovat saaneet valloitettuaan maita mereltä. Päätietolähteeni on: Maailma tänään vuodelta 1997, koska siitä löytyy luonnosta, kielistä ja muusta tiedosta, joka ei muutu nopeasti ja, josta kuka tahansa saa selvää. Tilastot ovat Netherlands in European scale 2004, koska siitä löytyy Alankomaiden ja muun EU:n tilastot vuosilta 2001–4.

2. Yleistietoa

Alankomaissa asuu n. 16 500 000 ihmistä (CIA, 2007) (tai jos haluaa olla tarkka: kesäkuussa 2006 Alankomaissa asui 16 491 461 ihmistä CIA:n mukaan). Väentiheys on 469/ km2, kun taas vuonna 2004 oli koko EU:ssa (25 valtiota) keskimäärin116/km2 (Statistics Netherlands, s.9, 2004). Alankomaat oli vuonna 2004 EU:n toiseksi tiheinten asuttu valtio (Statistics Netherlands, s.9, 2004). Ainoastaan edellä oli Malta, jonka asuintiheys oli 1206/km2 (Statistics Netherlands, s.9, 2004).

Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta maan hallintopääkaupunki on Haag.. Alankomaat on perustuslaillinen kuningaskunta, jota hallitsee kuningatar Beatrix. Viralliset kielet ovat hollanti ja friisi. Suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat roomalais-katolliset ja protestanttiset. (Suomen Alankomaiden suurlähetystö)

Alankomaiden naapurivaltiot ovat Belgia ja Saksa, joista Saksa on idässä ja Belgia etelässä (Cantell, ym., s.6, 2005).

Alankomaat on kuulunut Euroopan Unioniin eli EU:hun vuodesta 1957 lähtien (Lähteenmäki, ym. s.199, 2005) ja EMU:n eli Euroopan talous- ja rahaliittoon ja valuuttana on Suomesta tuttu euro (Valtioneuvosto 2006). Alankomaat kuuluvat myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:on (NATO, 2007).

Alankomaihin kuuluu myös alueita Karibialta. Itsehallinnan omistavia alueita ovat: Aruba ja Alankomaiden Antillit. (Suomen Alankomaiden suurlähetystö)

3.  Luonnonolot

3.1.  Pinnanmuodot

Viidesosa Alankomaista sijaitsee merenpinnan alapuolella (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Alankomaiden matalin paikka, 6.9 metriä merenpinnan alapuolella, sijaitsee Schipholin lentokentän lähistöllä Amsterdamin ja Den Haagin välimatkan puolessavälissä. Näitä alankoisia paikkoja kutsutaan poldereiksi (Maailma tänään, s.85, 1997). Polderit ovat alueita, jotka ovat merenpinnan alapuolella ja ovat yleensä vallattuja mereltä ja niitä käytetään useimmiten maanviljelyyn ravinteikkaan maaperän takia (maalima tänään, s.125, 1997). Suurin polderi sijaitsee Rotterdamista IJsellmeerin padolle ja siitä Amsterdamin kaakkoispuolelta ja Utrechtin länsipuolelta Rotterdamiin (Maailma tänään, s.7, 1997).

 Alankomaiden korkein paikka sijaitsee Alankomaiden, Belgian ja Saksan rajalla (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Lukuun ottamatta Vaalserbergiä Alankomaat on nimensä mukaisesti alankoista (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Vaalserberg sijaitsee maan etelä osassa Belgian ja Saksan (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

Alankomaiden koillispuolella sijaitsevat Länsi-Friisiensaaret suojaavat Alankomaiden pohjoisosien Friisinmaata Pojanmereltä tulevilta aalloilta, jotta alankoinen Friisinmaa ei tulvisi (Maailma tänään, s.8, 1997).

(Katso Alankomaiden pinnanmuotokarttaa ja maanvalloittamista mereltä Alankomaiden historian eriaikoina: Liitteet: ja )

3.2. Vesistöt                                                                                                                                                     

Alankomaiden tärkeimmät joet ovat Rein ja Maas ja niiden suistoalueet sijaitsevat Alankomaiden lounaishaarassa (Maailman ympäri 8, s.245, 1990). Alankomaiden Rotterdamin satamakaupunki sijaitsee Reinin ja Maasin pohjoisensuuhaaran Nieuwe Maasin suistossa Maailman ympäri 8, s245,1990). Reinin ja Maasin suistojen vakavien tulvien jälkeen 1950-luvulla, kuten 1953 katastrofin jälkeen Alankomaiden hallitus esitteli deltasuunnitelman, jota alettiin toteuttaa 1970-luvulla (Maailma tänään, s.84, 1997). Alun perin deltasuunnitelmassa suistoalueen suuaukot merelle päin piti padota, mutta luonnonsuojelijoitten vaatimusten jälkeen suistoalueelle tehtiin ”portit”, joista kalat pääsevät siirtymäaikoina läpi(, kuten ankeriaat) (Maailma tänään, s.85, 1997).

Alankomaiden suurin järvi Ijsellmeer sijaitsee maan luoteisosassa. Ijsellmeer syntyi, kun Pohjanmeren lahti Zuiderzee kuivatettiin. (Zuiderzeen patoamisen yhteydessä mereltä vallattiin poldereita.) Patoamisen yhteydessä Zuiderzee nimi muutettiin Ijsellmeer. Patoamisen jälkeen Ijsellmeer alkoi muuttua makeammaksi, koska Ijsellmeerin ei enää päässyt suolaista Pohjanmeren vettä, juoksuporttien avulla sieltä lähti suolaista vettä. (Maailma tänään, s.84–86, 1997)

Valitettavasti Alankomaiden joet ja kanavat kärsivät saasteista, kuten Amsterdamissa ei ole tehty asuntolaivoja varten kytkentöjä, jotta laivojen jätevedet saataisiin kunnalliseen viemäriin (HS, 22.10.2006). Eteläosan halkovat Maas ja Rein ovat (alankomaalaisten harmiksi) saastuneita Saksan teollisuuden ja Alankomaiden maanviljelyn takia (Maailma tänään, s.25, 1997). (Katso vesistökartta: liite: )

3.3. Ilmasto

Alankomaat kuuluu ilmastollisesti lauhkeaan ilmastoon (Maailma tänään s.10, 1997). Pohjois-Atlantin lämmin Golfvirta pitää meren Alankomaiden lämpimänä (Maailma tänään s.10, 1997), mutta Pohjanmereltä puhaltava kylmätuuli pitää ilman kylmänä syksyisin (oma kokemus, 2002). Pohjanmeren tuulten takia Alankomaissa kesät ovat viileitä (joskus kuumia) ja talvet ovat leutoja (Maailma tänään s.10, 1997).

Alankomaiden tasaisuuden vuoksi sieltä ei löydy luonnollisia tuulensuojia vallitsevaa länsituulta vastaan (Maailma tänään s.10, 1997). Koska Alankomaissa on vallitseva länsituuli Pohjanmereltä, Alankomaissa sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta harvoin kaatamalla (Maailma tänään s.10, 1997). Katso ilmastodiagrammi ja keskilämpötilakartta liitteistä kohdat 3a, 3b ja 3c. (Katso sateen synty WSOY:n Maapallo sarjan Maailmanympäri oppikirjasta.)

3.4. Kasvillisuus

Alankomaat kuuluvat lehtimetsävyöhykkeeseen (Cantell, ym., s.33, 2005). Esihistorian aikana Alankomaissa oli tiheitä metsiä ja rannikoilla oli hiekkadyynejä ja kosteikkoja, mutta nyt pääosa kosteikoista ovat kadonneet (Maailma tänään, s.11, 1997). Maan itäosien metsät ovat pääosin (Maailma tänään, s.11, 1997). Istutuksista johtuen suurin osa metsien puista on ”siisteissä” riveissä, mutta luonnonsuojelijat ovat vaatineet metsien luonnonvaraistamista (Maailma tänään, s.11, 1997), koska istutetut puut kaadetaan ja myydään niiden kasvettua määrätynmittaisiksi (Maailma tänään, s.121, 1997). Metsien kadottua Alankomaihin on syntynyt laajoja tulppaani ja hyasinttiniittyjä tai – kenttiä (, miten haluaa sanoa) (Maailma tänään, s.11, 1997). Niityt/Kentät ovat kuitenkin pääosin ihmisen itse tekemiä ja tuhotessaan metsiä ja kosteikkoja ihmiset ovat hävittäneet monien eläimien asuinpaikat (Maailma tänään, s.11, 1997).

4. Historia

Alankomaat kuuluivat keskiajalla Rooman valtakuntaan (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). 1400- luvulla Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja osa Pohjois-Ranskasta muodostivat osan Burgundian valtakunnasta (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

1519 Alankomaat joutui Espanjan hallintaan (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Espanja hallitsi Alankomaita julmasti, jonka aikana protestantteja vainottiin, jotka pystyivät pitämään jumalanpalveluksia ainoastaan piilopaikoistaan (Amsterdam, s.15, 23. 2005).

Vuoden 1579 Reinin pohjoispuolella sijaitsevat seitsemän maakuntaa perustivat Vilhelm Oranilaisen johdolla Utrechtin unionin, jolloin pohjoiset maakunnat vapautuivat Espanjalaisten julmasta vallasta (Amsterdam, s.17. 2005). Vuonna pohjoiset seitsemän maakuntaa tunnustettiin yhtenäiseksi tasavallaksi (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). 1600–1700- luvuilla maata johtivat useat kauppakaupungit (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

1744 Ranska hyökkäsi Alankomaiden eteläisiin maakuntiin, mutta vuonna 1795 koko Alankomaista tuli Ranskan vasallivaltio (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). 1810 Napoleon I liitti Alankomaat valtakuntaansa eli Ranskaan (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). 1814 Alankomaat itsenäistyi Ranskasta, jolloin Alankomaihin kuului myös Belgia ja Luxemburg vuoteen 1830 asti (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

Vuoden 1848 uudistetussa perustuslaissa Alankomaista tuli perustuslaillinen monarkia (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Kuningashuoneesta huolimatta kansa sai päättä vaaleissa edustajista (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

I maailmansodan ajan Alankomaat pysytteli puolueettomana, mutta II maailmansodassa Alankomaat joutui mukaan sotaan viisivuotisen natsi miehityksen aikana (Suomen Alankomaiden suurlähetystö).

Vuonna 1949 Alankomaat olivat perustamassa NATO:a (Belgian, Islannin, Italian, Kanadan, Luxemburgin, Norjan, Portugalin, Ranskan, Tanskan, Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Yhdysvaltojen kanssa) (Wikipedia, 2007) ja 1957 Alankomaat oli mukana perustamassa EEC:tä (nyk. EU) (Belgian, Italian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan kanssa) (Lähteenmäki, ym. s.199, 2005).

5. Väestö ja asutus

Alankomaissa asuu yli 16 miljoonaa asukasta, kun taas Suomessa asuu n. 5,2 miljoonaa. Keskimääräinen asumistiheys on 479/km2, kun taas Suomessa vastaavasti on 17/km2. (Katso väestöntiheyskartta: liite:) (Statistic Netherlands, 2004)

5.1.  Kansallisuudet

Alankomaalaisista n. 1,2/1000 ovat pakolaisia ja 1/16 ovat taustaltaan osittain ulkomaalaisia (Statistic Netherlands, s.14, 2004). Pääosa ulkomaalaisista ovat kotoisin entisistä siirtomaista, kuten Indonesiasta, Surinamista (ent. Alankomaiden Guyanasta) ja Alankomaiden Antilleilta (Maailma tänään, s.48, 1997).

Pakolaisia Alankomaissa on vähän yli EU:n (15 valtiota) keskiarvon vuoden 2002  mukaan. Alankomaissa oli vuonna 0.118 %, kun koko EU:ssa 0,103 % (Statistic Netherlands, s.14, 2004). Kolme suurinta pakolaisryhmää Alankomaissa olivat vuonna 2002 ent. Neuvostoliiton (/NL:n) alueelta (10,2 %), Angolasta (10,1 %) ja Sierra Leonesta (8,6 %), kun taas koko EU:ssa olivat Irak (11,1 %), ent. NL:n alue (9,2 %) ja ent. Jugoslaviasta (9,2 %) (Statistic Netherlands, s.14, 2004).

Alankomaissa (ehkä) huonoiten maahan sopeutuneet ulkomaalaiset ovat Molukkisaarilta kotoisin olevat molukit, jotka ovat vaatineet vuodesta 1950 alkaen Molukkien itsenäisyyttä. 1950 Molukit liitettiin osaksi Indonesiaan, josta molukit katkeroituivat Alankomaille. Pahimpia tapahtumia oli 

1970-luvun terrorismi-iskut kuten vuosien 1975 ja 1977 juna kaappaukset ja vuoden 1977 koulukaappaus. (YLE:n eläväarkisto, 2006)

(Molukkisaaret sijaitsevat Indonesiassa ja ne tunnetaan myös nimellä Maustesaaret Wikipedian mukaan) (2007).

(Katso Alankomaiden maahanmuuttajista ja politiikasta: liite )

5.2. Kielet

Alankomaiden viralliset kielet ovat hollanti ja friisi (Suomen Alankomaiden suurlähetystö). Eniten Alankomaissa puhutaan hollantia, mutta pohjoisen Friisinmaassa puhutaan englannin ja hollannin sekoista jota kutsutaan friisiksi (Maailma tänään, s.47, 1997)

 Joidenkin mielestä hollanti on saksan murretta, mutta sitä ei ole todistettu ja saksaa ja hollantia pidetään nykyään läheisinä sukulaiskieliä (Maailma tänään, s.46, 1997). Hollannissa r kirjain muuttuu [krh], joka kuulostaa oudolta (oma kokemus, 2002).

Friisi on kielenä englannin ja hollannin väliltä, mutta läheisempää sukua englannille kuin hollannille. Friisin kieli on kotoisin Alankomaiden pohjoisin maakunta sijaitsevassa Friisinmaasta. Friisinmaa (tai hollanniksi Friesland) oli 1500-luvulle asti oma maa, jonka ainoa kieli oli friisi. Alankomaalaiset pitivät friisiä maalaisten kielenä. 1800-luvulla friisin taitoisten määrä alkoi nousta. 1970-luvulla friisit vaativat lisää oikeuksia kielelleen, mutta väkivallattomasti (, toisin kuin flaamit Belgiassa). 1970-luvun lopussa friisin kielestä tuli Friisinmaassa tasa-arvoinen kieli hollannin kanssa. Nykyään osa kunnantyöntekijöistä puhuu töissä friisiä ja Friisinmaassa opetetaan friisinkieltä. (Maailma tänään, s.46, 1997)

5.3. Uskonnot

Suurimmat uskontoryhmät Alankomaissa ovat roomalaiskatoliset (32 %) ja protestantit (22 %) (Maailma tänään, s.17, 1997). (Protestanteista pääosa kuuluvat reformoituihin kirkkoihin) (Ehrukainen, kuultulähde, 2007). Protestanttiset ja roomalaiskatoliset alueet jakaa Maas (-joki) (Maailma tänään, s.17, 1997). Maasin pohjoispuolella valtausko on roomalaiskatolisuus ja eteläpuolella protestanttisuus (Maailma tänään, s.17, 1997). (Katso suurimpien uskontojen valta-alueet uskontokartasta/kuvasta: 2, sivun alalaita)

Muut uskontoryhmät nousevat määrällisesti (Maailma tänään, s.14, 1997). Alankomaalaisia on kutsuttu historian aikana suvaitsevaisiksi, koska maahan on tullut juutalaisia saksasta ja hugenotteja Ranskasta (Maailma tänään, s.17, 1997). Suurin osa juutalaisista kuoli 1930-luvun lopun ja 1940-luvun alussa Natsi-Saksan juutalaisvainoissa. Tällä hetkellä eniten kasvava ryhmä on muslimit joita on tullut entisistä siirtomaista ja Irakista (Statistics Netherlands, s.14, 2004). Alankomaissa on myös pienempiä uskontoryhmiä, kuten hinduja ja buddhalaisia (Maailma tänään, s.17, 1997).

5.4. Ikärakenne

Alankomaissa yli 65 vuotta vanhoja ihmisiä koko kansasta oli vuonna 1990 12.8 % ja 2002 13,7 %, kun taas Suomessa samat luvut ovat vuonna 1990 13.3 % ja 2002 15.2 % (The Netherlands on the European scale 2004, s.11, 2004 ). Vuosien 2001–2025 on arvioitu Alankomaissa yli 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvavan n.55 % ja Suomessa n.60 % (The Netherlands on the European scale). Alle 20 vuotta täyttäneiden osuus alankomaalaisista oli vuonna 2004 24 % ( The Netherlands on the European scale), kun taas Suomessa vastaava luku oli saman vuonna 23,3 % (Tilastokeskus). (Katso eri ikäluokkien osuudet Alankomaiden ja Suomen väestöstä: kuvista 3 ja 4)

6. Elinkeinot

6.1. Maatalous

Alankomaissa tuotetaan paljon kasviksia. Jopa Suomeen tuodaan paljon alankomaisia kasviksia, kuten paprikoita ja kurkkuja. Alankomaissa sijaitsee alueita, jossa on paljon kasvihuoneita vierekkäin. (Ei ole kovinkaan ekologista.) Näistä alueista käytetään nimikettä ”lasikaupunki”. Lisäksi Alankomaissa viljellään ns. ”vanhaan” tapaan. Alankomaissa viljellään maata paljon, koska mereltä vallattu alue, joka koostuu vanhasta merenpohjasta. Vanha merenpohja sisältää paljon ravinteita, joista kasvit hyötyvät kasvaakseen suuriksi. (Maailma tänään, s.74–75, 1997)

Pelkästään ”lasikaupungeissa” ei kasvateta ruokakasveja, vaan alueilta löytyvät maan yksi kuuluisuudenaihe: tulppaanit. 53 % kasvihuoneista on tarkoitettu tulppaaneille. Alankomaista löytyy alueita joissa kasvatetaan ”luonnonmukaisesti”, mutta alue on alun perin ollut metsää. Alankomaalaisia tulppaaneja viedään ympäri maailmaa ja ne ovat Alankomaiden yksi tärkeimmistä vientituotteista. (Maailma tänään, s.74–75, 1997)

6.2. Teollisuus

Alankomaisen teollisuuden tunnetuin yritys on elektroniikkavalmistaja Philips (oikealtaan nimeltään Philips Gloelampenfabrieken). Philips on esimerkiksi lanseerannut ympäri maailmaa tunnetun CD (eli Compact disc). Gloelampenfabriekenista voi päätellä, että Philips aloitti toimintansa hehkulamppujen valmistuksesta. Philips tuottaa elektroniikkatuotteita kouluille, sairaaloille ja muille eri aloille. Myös Philips tuotteita löytyy useasta kotitaloudesta. Yrityksen mukaan se on tuonut markkinoille ensimmäisenä mm. sähköparranajokoneen (1939), (1970-luvulla) videonauhurin, (1980-luvulla) CD levyn, LCD näytön jne. Yritys aloitti 1895 hehkulampuista ja tekee nykyään mm. pankkien hälytyslaitteita ja kodinkoneita. (Maailma tänään, s.82–83, 1997)

Mittal Steel on myös Alankomaalainen yritys. Se on maailman suurin teräksenvalmistaja maailmassa tuotannollisesti (Forbes, 2000). Lisäksi Alankomaissa on pienempiä yrityksiä (Maailma tänään, s.79, 1997). Teollisuus on suunnannut tuotantonsa Rotterdamin sataman alueelle (Maailma tänään, s.78–79, 1997), koska Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja sen alueella on paljon teollisuutta (Maailman ympäri 8: Länsi-Eurooppa, s.264, 1990).

Alankomaissa on myös monen teollisuuden suuryritysten Euroopan-/Maailmantoimipisteitä. Alankomaalaiset myös omistavat teollisuudensuuryrityksiä. Tällainen on esim. EADS, joka tekee Airbus lentokoneet, Ariane kantoraketit (avaruusteknologia), Eurocopter helikopterit, ESA:n satelliitteja, ohjuksia ja omistaa suomalaisesta Patriasta 27 %. (Forbes, 2000)

6.3. Palvelualat

Pääosa maan asukkaista saa elantonsa palvelualoilta. Alankomaat ovat monien suurien kansainvälisten yhtiöiden kotimaa. Maassa on pankki,- vakuutus- ja varainhoitopalveluja, puhelinoperaattoreita ja kuljetusalanpalveluja. Tunnettuja palvelualojen yrityksiä ovat: ING Group (rahoituslaitos), Fortis (vakuutusyhtiö), ABB Amro holding banking (erilaista pankkitoimintaa), Aegon (vakuutusyhtiö), Royal KPN (puhelinoperaattori) ja TNT (kuljetusala. (Forbes, 2000)

Alankomaiden ja Suomen työttömyys prosenteissa

7. Luonnonvarat

Alankomaat on köyhä luonnonvarojen osalta. Alankomaiden ainoat luonnonvarat ovat Pohjanmerellä olevat öljylähteet (Cantell, ym., s.110 2005). Öljy ja siitä tuotetut kemikaalit ovat Alankomaiden yksi tärkeimmistä vientituotteista (Cantell, ym., s.110, 2005).

8.2.  Raideliikenne

Alankomaiden rautatieverkko oli vuonna 2004 2811 km, joista 2062 km on sähköistettyä rataa (Tilastokeskus, 2006). Sähköradan jännite on 1,5kV (kilo volttia), kun Suomessa se on 25kV (Nummelin, s.85, 2003). Pienen jännitteen (1,5kV) takia jotkut radat ovat saaneet toisen ilmajohdon, jotta veturit ja moottorivaunut saisivat riittävästi sähköä moottoreihin (Nummelin, s.84, 2003). (1,5kV on pieni jännite junille, kuten Suomessa sitä käytetään pelkästään vaunujen sähköntarpeeseen (Nummelin, s.84, 2003)). Alankomaiden raideleveys on muun Keski-Euroopan tapaan 1435mm, kun Suomessa se on 1524mm (Nummelin, s.84, 2003). Rautateillä matkustetaan n. 14 097 milj. km vuodessa, kun taas Suomessa 3 352 milj. km (Tilastokeskus, 2006). Tavaraliikennettä Alankomaiden rautateillä liikkuu erittäin vähän, vaikka maassa on Euroopan suurin satama Rotterdamissa: tavaraliikennettä oli vuonna 2004 Alankomaiden rautateillä 4026 milj. km, kun Suomessa oli 10 105 milj. km (Tilastokeskus, 2006).

Alankomaiden rautateitä operoi NS eli Alankomaiden rautatiet (NS, 2007). Raideleveys Alankomaissa on 1435mm. Alankomaiden rataverkkoa käyttävät NS lisäksi saksalainen DB, SNFC (Ranskan rautatiet) ja SNCB/NMBS (Belgian rautatiet). Rataverkko kuuluu valtiolle, kuten myös yritys, mutta muutaman vuoden sisällä tapahtuu ensimmäinen kilpailutuskierros lähiliikenteessä. (Nummelin, s. 84–86, 2003)

Alankomaissa kuitenkin käytetään paljon matkustajaliikenteen junia, jonka vuoksi NS joutui muuttamaan muutaman viime vuoden sisällä kaikki 8400 sarjan neljävaunuiset ja kaksikerroksiset sähköjunat 8600, jossa on yksi välivaunu ja yksi moottoroituvälivaunu enemmän (eli 6 vaunuisia). Ulkomaille Alankomaista kulkee useita juna yhteyksiä. Päivässä kulkee n. 3 tunnin välein Thalys junia Pariisiin ja Kölniin ja kolme kertaa päivässä ICE junia Saksaan: Düsseldorfiin, Müncheniin ja Berliiniin. (Münchenin ja Berliinin ICE:t kulkevat kaksinajossa Düsseldorfiin, jossa ne jaetaan kahdeksi eri junaksi.) (Nummelin, s. 84–86, 2003)

8.3. Vesiliikenne

Alankomaiden Rotterdamin satama on maailman kolmanneksi vilkkain satama (Port of Rotterdam, 2007). Maailman kaksi vilkkainta satamaa rahtitonneissa ovat Shanghain ja Singaporen satamat (Vesitekniikka, 2007). Rotterdamin satama sijaitsee Pohjois-(/Nieuwe)Maasin suulla Alankomaiden lounas osassa (Maailma tänään, s.58, 1997). Rotterdamin satamaa pidetään hyvänä maailmalla, koska siellä on riittävän syvät väylät ja isollakin laivalla on helppo tulla satamaan, kun ei tarvi vääntää laivaa sivusuunnassa paljoakaan (Vesitekniikka, 2007). Satama Rotterdamissa on ollut jo vuodesta 1340 (Maailma tänään, s.58–59, 1997). Rotterdamin satamaa on vuosien saatossa ”pidennetty” poispäin merestä (Maailma tänään, s.58, 1997). Vuonna 2006 satama oli jo 36km Pohjanmeren rannalta Pohjois-Maasia pitkin sisämaahan (Maailma tänään, s.58, 1997). Satama koostuu kuudesta eri alueesta (Maailma tänään, s.58, 1997). Ulkosatamista Maasvlakte ja Europoort ja sisäsatamista Botlek ja Euromast ja teollisuusalueista Schiedam ja Vlaardingen. Rotterdamin sataman yhteydessä on myös monia tehtaita, jalostamoita ja teollisuushalleja, koska siitä on hyvät yhteydet ympäri maailmaa (Maailma tänään, s.58, 1997). Kaikki liikenne ei tule Rotterdamiin mereltä, vaan osa tulee Reiniltä Reini ja Tonavan yhdistävältä kanavalta. Katso Rotterdamin sataman karttaa alapuolelta. (Katso myös liite vesistökartasta.)

Alankomaat tunnetaan useista kanavista, joita Alankomaissa on monia. Osien kanavien ideana on saada vesi pois alankoisilta seuduilta mereen. Osa kanavista taas on tehty pelkästään vesiliikennettä varten. Osilla kanavilla on myös asuntolaivoja. Kanavia löytyy myös ihan kaupunkien keskustoista, kuten pääkaupungin Amsterdamin keskusta koostuu kanavakehistä. (Maailma tänään, s.11, 1997)

8.4. Tietoliikenne

Alankomaiden internet tunnus on NL (Wikipedia, 2007)

Amsterdamissa on suurimmassa osassa langaton wi-fi-internet yhteys. (Kalleissa hotelleissa se on maksuton, mutta keskihintaisissa hotelleissa taas ilmainen.) Amsterdamin keskustassa yhteyttä ylläpitää useissa kahviloissa ja Mc Donald´s Mobilander [www.mobilander.nl]. Amsterdamissa on myös langaton internet yhteys myös Kanavakehällä (katso liite), Rembrantpleinssä ja Leidsepleinssä Hotspotamsterdam [www.hotspotamsterdam.com]. (Lindroos, ym., s.29, 2005)

9. Kulttuuri

Tunnetuimmat henkilöt kulttuurinalalla ovat taidemaalarit Rembrandt van Rijn, Johannes Vermeer ja Vincent van Gogh. Alankomaalaiset, kun eivät ole edes itse säveltäneet kansallislauluaan vaan säveltäjä on belgialainen muusikko (nimeä ei löytynyt). (Maailma jossa elämme: 1, s. 25,1988)

9.1. Kuvataide

Alankomaissa on kolme maailmalla tunnettua taidemaalaria. Kaksi: Rembrandt, van Dyck ja Vermeer elivät 1500/1600-luvuilla ja tunnetuin van Gogh eli 1800-luvulla.

Vincent van Gogh syntyi vuonna 30.3.1853 Grootzunderissa tavalliseen maaseudun maanviljelijän perheeseen ja 1857 syntyi hänen veljensä Theo (Taiteen mestarit 1, s.7, 2004). 1869 Vincent alkoi työskennellä Haagilaisessa taidegalleriassa ja kiinnostuu taidemaalaamisesta (Taiteen mestarit 1, s.7, 2004). 1873 Vincent siirretään Lontooseen gallerian sivupisteeseen (Taiteen mestarit, s.7, 2004). 1881 Vincent alkoi maalata ja hänen teoksensa Pariisissa taidenäyttelyssä. 1889 hän siirtyi St. Paulin parantolaan (Taiteen mestarit 1, s.7, 2004).  27.7.1890 Vincent ampuu itseään rintaan ja kuolee 29.7.1890 (Taiteen mestarit 1, s.7, 2004).  Elämänsä aikana Vincent sai myytyä yhden taulun. Koko elämänsä ajan Vincent piti veljeensä Theoon hyvät välit, joka yritti myydä galleriassaan Vincentin tauluja (Taiteen mestarit, s.7, 2004).  Samalla Theon ja Vincentin välillä oli vilkasta kirjeenvaihtoa (Taiteen mestarit, s.7, 2004), mutta oudoin kirje oli kirje jossa luki: ”Lääkärini on sairaampi kuin minä” (Vincent van Goghin elämä, TV ohjelma, 2002). Vincent oli pääosan aikuiselämästään mielentilaltaan sairas, kuten 1889 hän leikkasi toisen korvalehtensä irti (Taiteen mestarit, s.12, 2004). Van Goghin tunnetuin työ on Auringon kukat (Taiteen mestarit, s.26, 2004).

Rembrandt ja Vermeer elivät 1500-/1600- luvuilla. Rembrandtin tunnetuin työ on ”Yövartio”, joka on metsästyskerhon tilaama muotokuva, joka on niin iso, että sitä on pienennetty leikkaamalla toiselta siivu pois. (”Yövartio” löytyy Rijksmuseumista, mutta postikortti koossa oleva postikortti löytyy seuraavalta sivulta) (Taiteenmestarit 26, s.9, 2006)

Vermeerin elämästä ei tiedetä kaikkea, mutta hän syntyi 1623-1675.  Vermeerin tauluista on maailmalla monia väärennöksiä, koska alankomaalainen maalari Han van Meergen (1898-1947) teki hänen töistä monia väärennöksiä, joita ei saatu kiinni ennen hiilipöly tekniikan apua, mutta siitäkään ei ole ollut täysin hyötöä väärennöksien löytämisessä, niin taidokkaita väärennökset ovat. Van Meergen teki väärennöksiä Veermeenin tauluista aluksi saadakseen arvostusta taidepiireissä, mutta vähän ennen kuolemaansa taloudellisista syistä. Kaikista tauluista ei tiedetä onko ne aitoja Vermeerin tekemiä vai ovatko van Mergeenin tekemiä väärennöksiä. (Taiteen Mestarit 25, s.7-8, 2006)

9.2. Muu kulttuuri

Alankomaita ei tunneta kunnolla kuvataiteen lisäksi kulttuurillisesti. Alankomaista ei ole tullut kansainvälisesti tunnettuja säveltäjiä. Kiinnostus klassiseen musiikkiin on vankkaa. Ooppera ja konsertit ovat suosittuja ja kansainvälisesti korkeatasoisia(Lindroos, s. 176, 2005). Concertgebouw Ochestran Shostakovitsin seitsemännen sinfonian levytyksen valitsi BBC:n Music Magazine vuoden 2006 parhaimmaksi levytykseksi (Koninklijk Concertgebouworkest, 2007)Suomessakin vieraillut Nederlands Dans Teater on yksi maailman johtavista modernin tanssin ryhmistä (Suomen Alankomaiden suurlähetystö, 2007).

Vuonna 2005 maailman tuntemaksi nousi metallia soittava Within Temptation. Within Temptation soittaa raskasta metallia, joka muistuttaa jonkin verran suomalaista Nightwishiä. Tarkalleen Within Teptationin musiikki on sinfonista metallia. Yhtye perustettiin 1996 ja se on pysynyt sellaisenaan koko ajan mitä se oli perustettaessa.  (Lindroos, s.209, 2005) 

10. Urheilu

10.1. Jalkapallo

Alankomaissa suosituin urheilulaji on jalkapallo. Euroopassa tunnetaan alankomaalaiset suurseurat AFC Ajax ja PSV Eindhoven. Monia suomalaisia pelaajiakin on käynyt pelaamassa Alankomaissa, kuten Sami Hyypiä (WillemII) ja Jari Litmanen (AFC Ajax). AFC Ajax on mm. voittanut Mestareiden liigan ja PSV Einhoven on päässyt välieriin samassa cupissa. Alankomaalaisia jalkapalloilijoita pidetään arvostuksessa maailmalla. (Lindroos, s.122, 2005)

Kuuluisimpia nykyisiä jalkapalloilijoita ovat Ruud van Nistelrooy, Rafael van der Vaart ja Roy Makaay. Aiempia kuuluisia pelaajia ovat Marco van Basten, Jordi Cruyff, de Bourin veljekset ja Patrick Kluivert. (Lindroos, s.123, 2005)

1970-luvulla Alankomaiden maajoukkue oli kaksi kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen finaalissa, mutta ensimmäisellä kerralla se hävisi Länsi-Saksalle ja toisella kerralla Argentiinalle. Sen jälkeen Alankomaat ei ole päässeet MM-kisoissa finaaliin, mutta ovat saaneet kaksi pronssia. (Viimeisen vuonna 1994). Euroopan-mestaruuksia Alankomailla on yksi kappale ja se tuli vuonna 1988. (Maailma tänään, s., 1997)

10.2. Luistelu

Jalkapallon ollessa Alankomaiden suosituin laji, niin luistelu on Alankomaiden suosituin talvilaji. Alankomaista löytyy useita pikaluisteluun tarkoitettuja halleja, mutta välillä jokien jäätyessä ihmisiä on luistelemassa jokien jäällä. Suosituin luistelutyyli on retkiluistelu, joka tuo myös Suomeen talvella turisteja luistelemaan järvimaisemiin. Alankomaalaisten mielestä luistelu on mukavaa ja nopeaa liikkumista, mutta joidenkin mielestä ärsyttävää, kun on niin huono ilma, joka johtuu vain huonosta pukeutumisesta. (Lindroos, s.125, 2005)

11. Ajankohtaista ja tapahtumia

Jokaisena vuonna 30.4. Alankomaat ”hullaantuvat” juhlimaan kuningatar Beatrixin äidin Julianan syntymäpäivää (De Kriegjer, Karina. s.16. 2007). Ihmiset valtaavat kadut ja kanaalit ruuhkaantuvat (De Kriegjer, Karina. s.16. 2007). Matkaopas 2/2007 sivun 16 artikkelin mukaan paras juhla-asuste on kirkuvan oranssi peruukki ja muovikruunu. Artikkelin oli tehnyt Karina De Krieger. Erikoisinta päivässä on se, että puistoissa ja kaduilla saa myydä ihan mitä haluaa (De Kriegjer, Karina. s.16. 2007). Valikoimasta löytyy mm. käytettyjä hammasharjoja, makkaroita, lumppuja ja Kotiviinejä (De Kriegjer, Karina. s.16. 2007). Amsterdamin keskusta on kokonaan suljettu liikenteeltä (, mutta raitiovaunut ehkä kulkevat normaalisti) (De Kriegjer, Karina. s.16. 2007). Katso koko artikkeli liitteistä.

4.5. alankomaalaiset muistavat II maailmansodassa kuolleita. Illalla klo. 20.00 alankomaalaiset pysähtyvät ja pitävät kahden minuutin hiljaisen hetken. Kuningatar Beatrix laskee seppeleen Amsterdamin Dam aukion patsaalle joka on pyhitetty II maailmansodan uhreille. 5.5. juhlitaan myös saksalaisten miehityksestä vapautumista, joka tapahtui 5.5.1945. Tätä juhlapäivää juhlitaan mm. sinfoniaorkesterien musiikilla. (Suomen Alankomaiden suurlähetystö)

Paikallinen joulu eli Sinterklaas vietetään joulukuun alussa (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80). Tällöin ”Alankomaiden joulupukki” eli st. Nikolaus saapuu Espanjasta Amsterdamin satamaan (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80). St. Nikolaus jakaa lapsille pieniä lahjoja ja ratsastaa Amsterdamissa kaduilla valkoisella hevosella (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80). Hänellä on myös maori apulaisia, joita kutsutaan ”Mustiksi-Pekoiksi” (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80). 6.12. st. Nikolaus palvelijoineen/apulaisineen lähtevät kotimatkalle Espanjaan (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80).

Muuten Alankomaissa vietetään samoja pyhäpäiviä, kuin Suomessa: joulu, pääsiäinen+ sitä edeltävät paastoon liittyvät juhlapäivät, keskikesän päivää ja pyhäinpäivää  (Berlitz: Amsterdam, 1999, s.80).

12. Loppusanat

12.1 Omat kokemukset

Omat kokemukseni Alankomaista tai oikeastaan Amsterdamista ja Den Haagista ovat lokakuulta 2002, jolloin olin 10 vuotta vanha.

Itselleni on jäänyt mieleen parhaiten alankomaalaiset pyöräilijät. Pyörissä saattoi olla satulan lisäksi edessä yksi paikka ja takana kaksi paikkaa lasten kuljettamista varten. (Pelotti kylläkin kyydissä olevien lasten puolesta, koska välillä ajotapa tuntui pelottavalta)Pyöräteitä ylittäessä piti varoa, ettei astu pyörätielle liian aikaisin, jottei jäisi pyörän alle. Pyöräilijät eivät omistaneet minkäänlaista kunnioitusta jalankulkijoille, jonka huomasin parin läheltä piti tilanteen jälkeen.

Mukavinta oli sunnuntai, jonka alankomaalaiset pitävät vielä vapaapäivänä. Den Haagissa sunnuntaina oli vain yksi ruokakauppa auki, josta haettiin vain pakolliset ostokset.  Kadulla tuli vastaan ihmisiä, jotka olivat matkalla maahockeyharjoituksiin tai pelaamaan jalkapalloa. Kuntopyöräily oli suosiossa.

Ilmastosta jäi mieleen Den Haag jossa oli lokakuussa niin kylmä tuuli, että Suomen (talvi)viima tuntui lämpimältä siihen verrattuna. Pinnanmuodot tuntuivat tosi oudoilta, kun kadulla pystyi näkemään päästä päähän ja ei näkynyt minkäänlaista mäkeä. Maan litteys vaikutti tuulen pääsyyn alueelle, joka oli noin 10 kilometrin päässä rannasta.

Liikenne toimi hyvin, kun kaikelle liikenteelle oli omat kaistat: jalankulkijat, pyöräilijät, bussit, henkilöautot ja raitiovaunut olivat omilla kaistoilla. Amsterdamin lentokentältä pääsi helposti maan alla kulkevalla junalla suoraan Amsterdamin keskusrautatieasemalle.  Lentokentältä pääsi helposti myös Den Haagiin ja nopeilla ICE ja Thalys junilla Kölniin, Pariisiin, Berliiniin ja Zürichiin. Ajaxin kotistadionille Amsterdam ArenAlle pääsi helposti metrolla. Kerrankin pääsi ArenAlle vielä helposti ja lähelle ilman vaihtoa. (Kirjoitusasu ArenA voi tuntua oudolta, mutta näin se pitää kirjoittaa, jos uskon Ajaxin internetsivuja ja miksi en uskoisi.)

12.2. Työstä

Yleensä suomalaiset luulevat tietävänsä paljon Alankomaista, mutta asiat eivät ole näin. Suomalaiset eivät käsitä sitä mitä HS 7.1.07 kertoi. Otsikkona oli ”Padonrakentajista tuli muurinpystyttäjiä”, jossa kerrotaan Alankomaiden ”ankeasta 2000-luvusta. Sisäpolitiikasta emme tiedä ja käsitämme maan iloisten puukengissä kävelevinä ja polkupyöräilevänä kansana. Pinnan alla kuohuu, kuten Theo van Goghin elokuvista ja murhasta.

Pahimpia mokia mitä työtä tehdessä on ollut, kun Maailman ympäri 8:ssa maan nimi ei ole Alankomaat vaan Hollanti.

13. Lähdeluettelo

       13.1. Kirjalliset lähteet (myös kuulemani)

       Amsterdam, Leech, Michael. 1994.

       Amsterdam, Gauldie, Robin. 1996.

       Amsterdam, Hebbert, Antonia. 1999.

       Amsterdam, Bennet, Lindsey. 2005.

    Berlitz Alankomaat. Gostelow, Martin & Hudson, Sarah & Villa, Saara & Davison, John. 1999

    Cantell, Hannele & Houtsonen, Leo & Jutila, Heikki & Kankaanrinta, Ilta-Kanerva & Tammilehto, Mika & Vaalgamaa, Sanna. Matkalle Eurooppaan. 2005.

Diercke Weltatlas. Zahn, Ulf & Burgermeister, Jürgen & Topel, Theo & Sprengel, Heinz &     Seng, Peter. s.84-85, 1992.

Ehrukainen, Anne. Kuultu uskonnontunnilla (tiistaina) 17.4.2007

Kytömäki, Jorma & Kankaanrinta, Ilta-Kanerva. Maailmanvaltiot vuosikerta 2001. 2001.

Lindroos, Katja & Helin, Antti. Mondo matkaopas Amsterdam. 2005.

Lähteenmäki, Maria & Troberg, Martti. Kronikka 8. 2005.

Maailma jossa elämme 1, Burgermeister, Jürgen & Topel, Theo. 1988

Maailma tänään, Hagget, Peter. 1997.

Maailman ympäri 8: Länsi-Eurooppa, Hakulinen, Kerkko & Hakulinen, Riitta & Scott, Ritva & Toivanen, Lotta & Kauppinen, Johanna & Holm, Liisa & Rossi, Eija & Westerlund, Ralf & Virta, Marjaana. 1990.

      Nummelin, Markku. Junia Eurooppalaisissa maisemassa. 2003

      Taiteen mestarit, Taiteen mestarit osa: 1, Van Gogh, tekijä tuntematon, 2004

      Taiteen mestarit 25, Taiteen mestarit osa: 25, Vermeer, tekijä tuntematon

      Taiteen mestarit 26, Taiteen mestarit osa: 26, Rembrandt, tekijä tuntematon, 2006

      The Netherlands on the European scale 2004, Statistics Netherlands. 2004.

13.2. Sähköiset lähteet

CIA Factbook, 2007, www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/nl.html

Confluge, www.confluence.org/, 2007

www.confluence.org/nl/all/n52e004/pic4.jpg

E tracktion, www.e-traction.com, 2007

http://www.e-traction.com/images/EPE%20on%20TNT%20truck.jpg

Forbes, 2000, www.forbes.com

http://www.forbes.com/lists/2007/18/biz_07forbes2000_The-Global-2000-Netherlands_10Rank.html

HS, Helsingin-sanomat, www.hs.fi, 2007

www.hs.fi/asuminen/artikkeli/J%C3%A4tevedet+pumpataan+laidan+yli/HA20061022SI1FA02tii

Hovi, Sami. www.vaunut.org, 22.4.2005

ww.vaunut.org/kuvasivu/13207

Kauppi, Ville. www.vaunut.org, 18.8.2006

www. vaunut.org/kuvasivu/28494

Koninklijk Concertgebouworkest, 2007

www.concertgebouworkest.nl/en/nieuws/nieuws-detail.asp?id=289&cnt=1

Vesitekniikka, Otaniemen vesitekniikan (opiskelu) puoli, www.water.tkk.fi, , 2007

www.water.tkk.fi/wr/kurssit/Yhd-12.108/luento_031006_1.pdf

NATO, Pohjois-Atlantin puolustusliitto, 2007, http://www.nato.int/structur/countries.htm.  

NGW, 2005, http://www.ngw.nl/images/rykswap.gif.

NS, Alankomaiden rautatiet, www.ns.nl, 2007

www.ns.nl/servlet/Satellite?cid=1075985690180&pagename=www.ns.nl%2FPage%2FSuperHomepageEnglish&lang=en&c=Page.

Nyby, Marko. www.vaunut.org/kuvasivu/13222, 24.6.2002.

Palm beach post, www.palmbeachpost.com, 2006

www.palmbeachpost.com/shared-blogs/palmbeach/cerabino/media/dutch%20soccer%20fans.jpg

Port of Rotterdam, www.portofrotterdam.com, 2007

www.portofrotterdam.com/en/facts_figures/geographical_location/rotterdam_europe/index.jsp

Suomen Alankomaiden suurlähetystön (epäviralliset) verkkosivut, www.finlandsite.nl/,

Perustietoja: www.finlandsite.nl/alankomaat-hollanti-linkit/index1.htm

4. /5.5: www.finlandsite.nl/alankomaat-hollanti-linkit/index1.htm.

Tilastokeskus, 2007, www.tilastokeskus.fi. 

www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/taulukot.html

Torino2006 (galleria), 2006, www.torino2006.org, www.torino2006.org/bin/OlympicGames/photogallery/C_3_photogallery_124_photos_foto_1_imagebig.jpg.

Valtioneuvosto, 7.2.2006, www.valtioneuvosto.fi/eu/teemoja/emu-ja-euro/fi.jsp.

Virtual turist, 5.3.2007, www.p.vtourist.com/1/35394-SKATING_SLUIS_BRUGGE_SLUIS-Netherlands.jpg.

Wikipedia, 2007, www.wikipedia.org

www.fi.wikipedia.org/wiki/Nato

www.fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat

www.fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Flag_of_the_Netherlands.svg

www.fi.wikipedia.org/wiki/Molukit

YLE:n eläväarkisto, 08.09.2006, www.yle.fi/elavarkisto

www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=99&a=959